Uros Liehkun Aapa

s. 27.8.2002

i. Nutukas Hur Mur, e. Liehkun Biegga,
ks. sukutaulu alla

Om. Sara Tuominen, Espoo

Sara ja Aapa kesällä -04. © Liehkun kennel

 

 

 
Sara Tuominen kertoo koirastaan:
"Aapa on meidän perheen ainoa koira (ei ole ennen ollut koiraa tässä perheessä muutenkaan). Aapa rakastaa rapsutusta (hellyydenkipeä koira). Aapan lempinukkumapaikka on alakerran takan edessä, siinä se saa olla aina rauhassa. Se nukkuu melkein yli puolet päivästä siinä.
Kun esim. olen koneen edessä istumassa, Aapa tulee siihen jalkoihin, varsinkin jos se on pelästynyt jotakin. Se on niin ihanan näköistä kun se turvautuu minun jalkoihini.
Aapa on utelias koira, koska jos esim. jossain naureskellaan, se ryntää sinne heti ja haluaa olla mukana. Tai jos joku lähtee äkkinäisesti juoksemaan sisällä, Aapa on ensimmäisenä siinä takana juoksemassa ja ottamassa selvää, mihin on kiire.
Aapa on aina rauhallinen sisätiloissa, paitsi jos tulee joitakin kylään niin heti pitää olla nuolemassa ja rapsutusta kerjäämässä. Mutta kun ulos lähdetään, se on melkein kuin toinen koira, räyhää ja murisee muille koirille, jos tulee vastaan.
Aina kun katson Aapaa suoraan silmiin, se katsoo minua isoilla nappisilmillään ja vaivihkaa hymyilee minulle. Aapa ei koskaan murise ihmisille, vaan heiluttaa häntää. Aina lenkillä, kun ihmisiä tulee vastaan, Aapa jo kaukaa heiluttaa häntää ja kerjää rapsutusta (ihan vieraatkin kelpaa).
Aapa ei ole sylikoira eikä sohvakoira, eli Aapa ei tykkää olla sylissä ja Aapa ei tule koskaan sohvalle. Mutta yksi poikkeus on tehty, Aapa saa tulla minun sänkyyni, jos haluaa.
Tämä "herra" ei ole autokoira, sen takia se pitää aina nostaa sinne (se ei hyppää samalla tavalla autoon, niin kuin muut koirat). Olemme yrittäneet vaikka mitkä keinot saadaksemme sen sinne, mutta kun ei, niin ei.
Aapa on hallava väriltään, ja kuvailisin sitä sanoilla: ihana, rauhallinen, seurallinen, utelias, nirso ja huolehtivainen ihmisiä kohtaan.
Perheemme mielestä Aapa on mitä suloisin ja ihanin koira, vaikka joskus toisin sanotaan kun olemme vihaisia sille.
Omaan kotiin lähdössä Saran kanssa. © Liehkun kennel
Aapa rakastaa talvea, koska silloin on tarpeeksi viileä sen turkille ja se voi peuhata niin paljon kuin haluaa kylmässä lumessa. Aina keväisin kun alkaa ilmat vähän lämmetä ja Aapa löytää lumikasan, se alkaa piehtaroimaan siinä, ja sitä ei hirveän nopeasti siitä pois saa. Kesä on Aapalle ehkä vähän liian kuuma, koska sillä on ympäri vuoden paksu turkki. Kyllä syksylläkin Aapa läähättelee vähän väliä, mutta kyllä meidän Aapa pärjää, koska hänellä on aina sisua kaikkiin tehtäviin ja asioihin. Aapa tekee aina sen, mitä on päättänytkin tehdä."
 
 
Aapan sukutaulu:
 
i: Nutukas Hur Mur B
ii: Nalle
iii: Peski Naappu
Runne
Peski Tsahpi
iie: Peski Tilli
Peski Koira
Peski Kiira
ie: Nilla A
iei: Tikki
Peski Koira
Anik
iee: Noora
Risukarhin Nuovvi
Silla
e: Liehkun Biegga A
ei: Kievraduv'va Palca A
eii: Uula A
Roope
Ulpu
eie: Kievraduv'va Tinga A
Risukarhin Nuovvi
Risukarhin Tuisku A
ee: Liehkun Valli A
eei: Shacal Lutto B
Peski Muhvi
Shacal Nuhppir A
eee: Liehkun Miella A
Tsabba Oldenborre
Tuiskuturkin Takku A

 


Takaisin edelliselle sivulle