Narttu Liehkun Barfi

s. 25.5.2000

i. BH TK2 Kievraduv'va Palca, e. Liehkun Valli,
ks. sukutaulu alla

Om. Jenni Pulsa, Heinola

Lonkat A, polvet 0-0, kyynärnivelet 0-0

Silmät tarkastettu ja terveiksi todettu viimeksi 8/04

Kilpailee tokossa alokasluokassa

Emänä Liehkun T-pentueessa

Barfin kotisivut


Haminan näyttelyssä. © Petra Vanhanen
 

© Liehkun kennel

Katselmus 17.3. 2001, Kerttu Almin ja Lasse Tuomisen arvostelu:
Tyyppi oikea, runko ja raajat hyvät. Karvapeite oikeanlaatuinen, komea häntä. Pään kuono-osa hieman liian kapea. JUN1


Mäntsälän näyttely 11.7.2004, Freddie Klindrupin (Tanska) arvostelu:
Hyvänkokoinen narttu, narttumainen hyvä pää, erinomainen ilme, purenta kunnossa, silmät hyvin asettuneet, hieman pyöreät, hieman suuret korvat, erinomainen kaula ja kroppa, sopiva luusto, normaalisti kulmautunut, liikkuu hyvin sivulta ja takaa, hieman löysästi edestä, erinomainen turkki, hyvä luonne. AVO EH4

Lahti KV 27.4.2002, Pirjo Hjelmin arvostelu:
Hyvin narttumainen, rotutyypillinen kokonaisuus. Hyvämuotoinen, narttumainen pää. Hyvät korvat, varsin vaaleat silmät. Hyvä luusto. Hyvinkehittynyt runko. Takaosa ok. Rotutyypilliset liikkeet. Turkki muuten ok, voisi olla enemmän pohjavillaa. Käyttäytyy kauniisti, mutta saisi saada lisää itseluottamusta. NUO1/1

Haminan näyttely 26.5.2002, Eija Lehtimäen arvostelu:
Yleisvaikutelma erittäin hyvä, sopiva vahva narttu. Hieman kevyt kuono. Pyöreät silmät, jotka voisivat olla tummemmat. Kookkaat korvat, kuitenkin hyvä ilme. Hyvä runko. Löysä häntä. Hyvät raajat, oikea karvanlaatu. Riistanvärinen. Liikkuu hyvin sivulta, ahtaasti takaa. AVO1/3

Jenni Pulsa (barfi@jippii.fi) kertoo koirastaan:

"Barfi on juuri sellainen kuin haaveilin ensimmäisen oman koirani olevan saadessani luvan koiranpennun hankintaan. Se on sosiaalinen ja osaa käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla. Sen takia sitä on helppo pitää monessa paikassa mukana. Barfi matkustaa nätisti autolla, bussilla ja veneellä. Varsinkin kaupungilla liikkuessa Barfi herättää monien lappalaisten tapaan paljon huomiota, ihailua ja kyselyjä, mikä tämä tämmöinen söpöliini nallekarhu on, ja mistä kaukaa se on hankittu.

Vaikka Barfilla on paljon temperamenttia ja omaa tahtoa, se kuitenkin nykyään, murkkuiän uhittelun jälkeen, nöyrtyy kun komennetaan. Barfi rakastaa mökillä olemista ja metsässä ja muualla luonnossa liikkumista.

Barfi on kova naukumaan, mörisemään, örisemään ja juttelemaan erilaisilla äänillä. Varsinkin iltaisin ennen ruokaa sillä on hirveästi asiaa. Muita mielestäni ihania tapoja sillä on erilaisten tuliaisten tuominen silloin, kun se on yltiöpäisen onnellinen "kauan" poissaolleen perheenjäsenen palatessa. Korvat ovat mahdollisimman luimussa ja häntä huispaa niin, että se taitaa heiluttaa koiraa eikä toisinpäin.

Barfi käyttää mielellään myös tassujaan ja kuonoaan. Sen vakioasento rapsutettaessa onkin istua takajalat maassa, etutassut rapsuttajan käden ympärillä. Ja jos joku kehtaa lopettaa rapsuttamisen silloin, kun Barfin kiintiö ei ole vielä täynnä, se tunkee vaikka väkisin kuonollaan kainaloon. Jos käyn maahan tai muualle istumaan, Barfi sinkoaa yleensä mahdollisimman nopeasti syliin.

Barfin mielestä sen kunniatehtävä on pihan vartiointi. Se on yleensä nolona jos se yllätetään nukkumasta. Silloin alkaa hirveä haukunta ja rähinä kun se komentaa yhtäkkiä ilmestyneitä, näkymättömiä mörköjään sen näköisenä että "lepäilkää te vaan, oonkin täällä koko ajan vahtinut".

Tokossa ollaan käyty siitä asti kun rokotukset tulivat voimaan. Agilityn alkeiskurssi käytiin Barfin ollessa vuoden ikäinen. Molemmissa ollaan käyty siitä asti enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Molemmissa ollaan myös kisattu leikkimielellä lähinnä möllikisoissa, pari kertaa on tullut voittokin. Agilityssä olimme jopa seuramme vuoden -02 piirinmestaruuskisassa kolmansia. Myös näyttelyissä käymme jonkin verran, sekä virallisissa että epävirallisissa. Paras sijoitus taitaa olla BIS8 mätsärissä.

Barfi tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten, ja myös toisten koirien kanssa. Tiettyjen toisten narttujen kanssa se tosin kyllä pitää puolensa. Pesemisestä ja kynnenleikkuusta se ei pidä. Harjaamiseen Barfi yleensä suostuu mielellään, varsinkin kesällä kun sillä on paksu turkki, se juoksee heti innoissaan harjauspaikalle harjan nähdessään.


© Liehkun kennel

Jos huonoja puolia pitää mainita, Barfin ei välttämättä tarvitsisi välillä uhota niin äänekkäästi tietyille ohimeneville koirille omasta aitauksestaan.

Barfi on meille kaikille hyvin rakas ja tärkeä perheenjäsen ja ystävä. Se on hurmannut monen muun ihmisen lisäksi täysin myös molemmat mummoni.

Haaveenani on päästä Barfin kanssa poropaimennustestiin, ja joskus tulevaisuudessa ottaa joku Barfin lapsenlapsenlapsi."
Barfin sukutaulu:
 
i: BH TK2 Kievraduv'va Palca A
ii: Uula A
iii: Roope
Peski Musti
Peski Murfi
iie: Ulpu
Peski Silppu
Otus
ie: Kievraduv'va Tinga A
iei: Risukarhin Nuovvi
Peski Kunto
Risukarhin Lupita
iee: Risukarhin Tuisku A
Peski Myrkky
Kaneli
e: Liehkun Valli A
ei: Shacal Lutto B
eii: Peski Muhvi
Peski Ceepunhutsi
Peski Saihki
eie: Shacal Nuhppir A
Uula
Peski Hyrrä
ee: BH TK2 Liehkun Miella A
eei: Tsabba Oldenborre
Peski Masi
Peski Supi
eee: Tuiskuturkin Takku A
Reppulin Saruman A
Tuiskuturkin Saara B

 


Takaisin edelliselle sivulle