Narttu Liehkun Idja, "Nalla"

s. 23.9.2003

i. Liehkun Vulle Vuojas, e. Kievraduv'va Sanyasi,
ks. sukutaulu alla

Om. Johanna ja Niklas Söderman, Tuusula

Lonkat B, kyynärnivelet 0-0

Silmät tarkastettu ja terveiksi todettu 2/07

 

Emänä Puhuripeikon kennelin "Pienet Japanilaiset" -pentueessa.


© Ina Söderman

Katselmus 20.3.2005 Helsinki, Heljä Mannisen arvostelu:
Purenta ok. Keskikokoinen narttu, jolla riittävä rungon pituus. Riittävä luusto. Kaunis pää ja ilme. Liikkuu edestä kovin lyhyellä askeleella ja ahtaasti takaa. On tänään kovin epävarma itsestään. NUO2

 

© Niklas Söderman

Nalla ja äiti. © Niklas Söderman
 
Johanna söderman kertoo koirastaan:
Nalla on ihan oma rotunsa. Nalla joogaa, Nalla nauraa ja laulaa, Nalla pusuttelee.
Pienellä koirallamme on aina paljon asiaa. Jostain syystä se on nyt vanhempana alkanut juttelemaan ihan todenteolla. Jutun juonta saa väännettyä lenkille lähdöstä, halihetkestä sängyllä, kyläilijöiden
huomioimattomuudesta, Niken ja minun halaamisesta, kotiintulosta ja joskus jopa ruokailusta.
Nalla inhoaa suihkua, siis kammoaa sitä, mutta silti siinä on jotain maagisen vetoavaa. Suihkuun täytyy aina mennä, jos kylppärin ovi aukeaa, mutta kadotus periköön sen ihmisen joka uskaltaa suihkuttaa jotain typerää vettä Nallan päälle. Samoin kamera on pirun keksintö. Mistä ne ihmiset aina kaivaakin sen kummia ääniä päästelevän kapistuksen? Imuri on jo melkein kaveri, mutta sipulia Nalla ei vieläkään siedä 10 metrin säteellä itsestään. Myös sitrushedelmien kuoret kaivavat hienosta ladystämme esiin ihme väkkärän, joka hyppii, sätkii ja nyppii kuorenpaloja, heitellen niitä ilmaan omaksi ilokseen. Siis sehän haisee ihan kamalalle, mutta jotain kivaa siinä silti on. Ja taas sohimaan. Ihan kuin kissa.
Nallassa on muutenkin paljon kissamaisia piirteitä. Sen ääntelyt muistuttavat usein naukumista. Se sohii tassuillaan kuin kissat. Se pesee itseään kuin kissat. Sen liikkeet ovat kissamaisia venytyksiä.
Mahdottoman suloinen kissakoira.
otona Nalla on rauhallisuuden perikuva. Se nauttii oven edessä möllöttelystä, pehmolelujensa kurittamisesta sekä luiden (varsinkin soppa-sellaisten) jyrsimisestä. Se ei hermoile eikä tohella ympäriinsä, mutta seuraa yleensä aina mukana kaikkialle. Varsinkin portaissa se harrastaa jalkojen pyyhkäisemistä, jolloin isäntäväki on vaarassa mennä kantamustensa kanssa nurin (epäilen, että se on sen harrastus).
Lenkillä Nalla on aina hirmuinen intopallero. Se rakastaa ulkoilua. Se on myös sissipissaaja. Kuka toinen koira pissaa aina ylämäkeen pylly ylhäällä? Ihme otus. Joskus se uhittelee pikkukoirille, muttei koskaan isommille. Sillä on varmaan itsetunto-ongelmia, kun isommat voisivat ehkä mahdollisesti piestä sen. Suurimman osan ajasta se on kuitenkin uskomattoman kiltti myös lenkkeillessä. Tosin se saa hepuleita, jos sille heittää lumipalloja tai keppejä. Lapsi riemastuu niin, että naama on ihan hangonkeksinä. Joka väittää, etteivät koirat hymyile, ei ole varmasti koskaan nähnyt Lapinkoiran tyytyväistä naamaa.
Nallan erityisen ihana piirre on tuhiseminen. Se nauttii yli kaiken yhteisistä, kokoperheen rapsuttelu ja pusuttelu hetkistä alakerran sängyllä. Siinä välissämme makoillessa se alkaa hetken päästä puhista.
Ääni muistuttaa lähes kehräystä ja aiheuttaa ainakin minussa valtavan hellyyden puuskaan.
Sylikoiraksi pieni karvainen lapsemme on myös syntynyt. Hyvää sarjaa tiiraillessamme Nallan on ihan pakko päästä syliin. Jos meiltä ei saa heti huomiota, Nalla kaivautuu syliin mitä ovelimmilla taktiikoilla. Yleensä se hivuttautuu sivustasta rapsutettavaksi ja lopulta punnertaa takapuolensakin ylös. Ja aina on toinen huijattava odottamassa, jos toinen äkkää Nallan suunnitelmat.
Joskus Nalla on myös kamalan nirso. Herkkupaloilla sitä ei ole koskaan saanut tekemään yhtään mitään; ei edes ihan oikea eläintenkouluttaja. Nalla tekee ihan mitä vaan, mutta vain jos se haluaa. Se on siis maailman kiltein pieni koira. Se ei rieku ruokaa odottaessa, se ei tuhoa mitään, se ei koskaan tee tarpeitaan sisälle (paitsi jos pahimman luokan ripuli yllättää pienen neidon, kun ketään ei ole kotona; silloin piiloudutaan pimeimpään nurkkaan ja loppupäivä häpeillään tekosia), se ei suuremmin vedä remmissä, se ei tule sänkyyn, se tietää omat rajansa... Nalla vaan on meille se täydellisin mahdollinen koira. Me kun ei itse kovin täydellisiä olla.  ^_^
 
Nallan sukutaulu:
 
i: Liehkun Vulle Vuojas C
ii: Shacal Lutto B
iii: Peski Muhvi
Peski Ceepunhutsi
Peski Saihki
iie: Shacal Nuhppir A
Uula
Peski Hyrrä
ie: Liehkun Miella A
iei: Tsabba Oldenborre
Peski Masi
Peski Supi
iee: Tuiskuturkin Takku A
Reppulin Saruman A
Tuiskuturkin Saara B
e: Kievraduv'va Sanyasi A
ei: Lumimaan Halli A
eii: Aatu
Peski Tsalmo
Muusa
eie: Rahkis Muru
Peski Rekku
Mella
ee: Kievraduv'va Liekki A
eei: Uula A
Roope
Ulpu
eee: Syväriihen Lumikki A
Temu
Risukarhin Unika

 


Takaisin edelliselle sivulle