Piritta
Karunen kertoo koirastaan: | "Kun meidän
perheessä on poika nimeltä Pyry, pitää meillä tietysti olla myös koira nimeltä
Tuisku. Ja kun koira vielä on paimensukuinen lapinkoira, ja villi, nimi sopii
kuin kirsu kuonoon. Tuisku on pirteä ja iloinen koira ja sen lempipaikka on olohuoneen
matolla, mikä karvanlähdön aikaan myös siltä näyttää... Tuiskulla on energiaa
ulkona kävelylenkeillä vaikka muille jakaa, mutta kotona se ei silti riehu tai
hauku, ellei sitä erikseen riehuta. | Meillä on
neljä lasta (Miro, Pyry, Jiri ja Meri) ja vanhimmat poikamme enimmäkseen vievät
Tuiskua ulos päivisin. Itse käyn sen kanssa juoksulenkeillä, mutta silloin se
jättäytyy jälkeen, vaikka muuten juoksentelee pirteästi. Ehkäpä lenkkeily sen
mielestä on älytöntä hommaa. | Tuisku on todella
hyväluonteinen, meille ovat tervetulleita kaikki. Kaipa se murtovarkaatkin toivottaisi
tervetulleeksi iloisella hännänheilautuksella. Tätä ei onneksi vielä ole tarvinnut
kokeilla. Tuiski rakastaa mökillä saaressa olemista, muttei ui kuin veteen pudotessaan.
Veneilystäkin se tykkää, mutta laitureja jostain syystä arastelee. Kaipa se tietää,
että sieltä voi joutua vaikka veden varaan. Rannalla Tuisku kyllä kahlailee mielellään,
kunhan turkki ei mahaa pidemmälle kastu." |
|