Ritva ja Juhani Harviainen
kertovat koirastaan: | "Koiraihmisille ei tarvitse selittää,
miksi koira on tärkeä perheenjäsen. Sitä ihmettelevät vain ne, joilla ei koskaan
ole ollut koiraa. | Olemme maalla kaksin asuva pariskunta ja
Jiehta täydentää leppoisaa elämäämme koiramaisuudellaan, jota jaksamme päivittäin
ihastella. No... joskus hieman myös harmitella (tosi harvoin). Harmittelun syyhän
on aina omistajassa. Mitäs ei olla opetettu käyttäytymään hillitysti ja arvokkaasti
esimerkiksi vieraiden tullessa taloon. Jiehta rakastaa niin tuttuja kuin tuntemattomiakin
vierailijoita ja vastaanotto on niin iloista ja äänekkään riehakasta, että siitä
jotkut saattavat kiusaantua. Vastaavasti toiset, esimerkiksi omat nuoremme, ovat
otettuja Jiehtan sydämellisyydestä. | Koirienvälistä henkilökemiaa
olemme ihmetelleet. Mikä aiheuttaa erilaisen käyttäytymisen kohtaamistilanteissa
niin tyttö- kuin poikakoirienkin kanssa. Yleensä kohtaamiset sujuvat ystävällisessä
tai neutraalissa hengessä, mutta toisinaan jonkun koiran lähestyminen aiheuttaa
rähinän jo matkan päästä. On eräs uroskoira, joka ulkoilee lähes päivittäin talomme
ohi emäntänsä kanssa. Heidän lähestymisensä Jiehta tietää jo paljon ennen kuin
he ovat näköpiirissä ja protestihaukut alkavat. Syy on varmaan se, että tämä koiraherra
kävi kimppuun Jiehtan ollessa pentu ja Jiehta muistaa höykytyksen leppymättömästi.
Onneksi siitä ei jäänyt pahempaa epäsosiaalisuutta tai arkuutta. Mielestämme Jiehtalle
on hyvä itsetunto. Se tietää olevansa suurta ja arvokasta sukua (Jiehtanas = jättiläinen)!
| On huvittavaa, kuinka tarkasti Jiehta tietää meidän arkirutiinimme
ja pitää päivän rytmistä huolta. Aamuherätykset, ruoka-ajat, aamu- ja iltapäivälenkki,
ruokaettonet, jopa isännän tupakkahetket verannalla ovat ohjelmoituina sen mieleen.
Eikä esimerkiksi iltapäiväateriaan kuuluva jälkiruokakorppu pääse siltä unohtumaan,
vaikka joskus yritämme sitä jujuttaa emmekä ole muistavinamme sen antamista. |
Kauniiden pyöreäkärkisten korvien välissä on paljon kokemusperäistä tietoa
ja sosiaalista laumahenkeä. Kun lisänä on vielä geeneissä siirtynyt viisaus, on
tuloksena hellyttävä otus, joka saa paljon rakkauttamme ja melko väljät rajat.
" | |