Anna Hasari kertoo koirastaan: |
"Viiden koirattoman vuoden jälkeen pystyin vihdoin ottamaan
koiranpennun. Olin jo unohtanut, kuinka paljon iloa ja elämää pieni vallaton,
utelias koiranpentu tuo tullessaan... Mutta myös harmaita hiuksia joskus. Koirankasvatusta
sai opetella uudelleen ja huomata kerta toisensa jälkeen, että jokainen koira
on oma persoonansa. Jännityksellä tulimme mieheni kanssa aina työpäivän jälkeen
kotiin. Pitkän aikaa sai kotiin tullessa luututa lattiat ja muutaman kerran täytyi
laskea kymmeneen, kun sohvan kulmat, kirjahyllyn reunaa tai laturin johtoa oli
järsitty. | Lysti oppi nopeasti perusasiat kuten
istuminen ja luoksetulo ja totteleekin hyvin silloin kun huvittaa tai on jotain
hyvää tiedossa. Joskus se on sellainen jääräpää, ettei sillä ole korvia. Persoutensa
vuoksi Lystiä onkin ollut aika helppo kouluttaa. Tarkoituksenani ei ole koskaan
ollut kouluttaa mitään tottelevaisuusvaliota vaan sosiaalista kotikoiraa. Joissakin
asioissa olen onnistunut, joissain en. Ruoka siis maistuu Lystille hyvin ja se
ei paljoa nirsoile sen suhteen. Kaikki käy. Solakkana on kuitenkin pysynyt, vaikka
talvella muhkea ja komea turkki saikin sen näyttämään pullukalta. |
Lysti oli jo pentuna todella energinen ja on sitä edelleen, ehkä
hivenen on rauhoittunut tai ainakin tottelee paremmin. Vaikka ikää on jo pitkästi
toista vuotta, on se edelleen kuin pentu. Tuntuu, ettei se koskaan saa riehua
tarpeeksi, itse kyllä väsyy aina ennemmin kuin koira. Ja leikkiä Lysti jaksaisi
ikuisuuksia. Lysti on myös erittäin seurallinen ja haluaa olla joka paikassa mukana.
Tulee joskus jopa vessaankin kaveriksi. | Tyypillisen
lapinkoiran tapaan Lysti on kova haukkumaan. Pentuna se haukkui melkein kaikkea
liikkuvaa ja liikkumatonta, mitä se luuli pelottaviksi. Edelleen haukutaan paljon.
Erityisesti ovikello ja vieraat saavat haukut ja oudot lapset ulkona, toisista
koirista puhumattakaan. Koirille on pakko haukkua ja joillekin rähistäkin. Kaikesta
oudosta ja arveluttavasta pitää siis ilmoittaa. Tästä esimerkkinä se, että Lysti
tunnistaa jopa lievän epilepsiakohtauksen ja ilmoittaa sen. | 
© Anna Hasari | Lystin ollessa melkein
vuoden ikäinen perheeseemme syntyi vauva. Totuttelu vauvaan tapahtui jo ennen
kotiutumista. Mieheni toi sairaalasta vauvan hajuisen rätin Lystille haisteltavaksi,
jotta vauva olisi jo "tuttu" kotiin tullessaan. Kovasti vauva kiinnosti,
piti haistella ja nuolla varpaat. Jos molemmat hääräsimme Ainon ympärillä, Lysti
alussa tunki itsensä väliin. Se halusi olla mukana. Aika nopeasti Lysti huomasi,
että Aino oli tullut jäädäkseen. Nyt Ainon liikkuessa lattialla Lysti yleensä
vahtii ja seuraa vähän kauempaa. Muutaman kerran Aino on tarrannut turkista kiinni,
ja Lysti on noussut ja vaihtanut paikkaa vähän kauemmas. Jonkun kerran Lysti on
toiminut mainiona itkuhälyttimenä Ainon nukkuessa ulkona. | Lysti
on viisas koira. Se ymmärtää puhetta tai ainakin monia lauseita. Joskus saa olla
varovainen mitä suustaan päästää, koska koiran korvat ovat melkein koko ajan kuulolla.
Ei tarvitse kuin sanoa, että "vedetään lakanoita" tai "leikataan
kynnet", niin Lysti livahtaa sängyn alle - kaksi Lystin inhoamaa tapahtumaa.
Kynsien leikkaukseen samaten kuin muihin hoitotoimenpiteisiin se alistuu ja antaa
tehdä. | Lysti on villi ja leikkisä kaveri, josta
on ollut paljon iloa ja joskus harmiakin, niin kuin kaikista kavereista. Uskon,
että Ainosta ja Lystistä tulee hyvät kaverit, paimentavat ja opettavat toinen
toistaan." | |