Tapahtumassa kävi ainakin 120 ihmistä, joista suurin osa liehkujen omistajaperheisiin kuuluvia, mutta mukana myös paikallista väkeä, lapinkoiraihmisiä tai lapinkoiran hankintaa harkitsevia ja tietenkin hieman omaa sukuani. Kaikille kahviossa puuhailleen siskoni Helkyn raskaudesta iloinneille muuten tiedoksi, että Helkky synnytti pari kuukautta Liehkutuksen jälkeen suloisen Helmi-tytön!

Kahvion antimilla oli mukavasti menekkiä ja kahviossa iloinen tunnelma - kaikki olivat siis selvästi lukeneet kahvion oveen kiinnitetyn lapun: "Sulje ovi, ettei Hymy karkaa!" Kahviossa päivystävä uusi tulokkaamme Hymykään (Shacal Tammenterho) ei kuulemma suunnitellut hyvästä seurasta karkaamista. Kolmekuinen nokitassumme oli Liehkutuksen lopetuksen jälkeisiin koirien juoksutsembaloihin asti tavallista raukeampi ja paksukuonoisempi aamuisen ampiaisenpiston vuoksi.

Ensimmäisessä Liehkutuksessa ilmoittautumismaksuja ei ollut, mutta tällä kertaa, kun kutsuttuja oli huomattavasti enemmän, perin kulujen kattamiseksi kultakin liehkulta viiden euron osallistumismaksun ja junior handlereilta kolme euroa. Koska tapahtuman ei ollut tarkoitus tuottaa muuta kuin henkistä voittoa, olin varmuuden vuoksi kirjannut kutsuihin, että mikäli ilmoittautumismaksuista ja puffetin kassasta jää kulut vähennettyäni tuottoa, rahat käytetään liehkujen silmätarkastusten sponsorointiin. Kulut ja tulot menivät kuitenkin tuurilla päittäin kuin parhaassakin, huolella laaditussa talousarviossa.